Naprapatia on tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tuki- ja liikuntaelimistön toiminta-häiriöiden tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn erikoistunut hoitomuoto. Naprapat-hoidossa käytetään passiivisina hoitomenetelminä manipulaatio-, mobilisaatio ja pehmytkudostekniikoita sekä aktiivisina menetelminä mm. lääkinnällistä harjoitusterapiaa ja ergonomista neuvontaa.

Koulutettu naprapaatti on Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteröimä ammattihenkilö, joka on suorittanut korkeakoulutasoisen (Doctor of Naprapathy, D.N.) tutkinnon.

anameesi

Naprapaatin suorittaman hoidon lähtökohtana on potilaan sairaushistorian selvittäminen. Anamneesissa selvitetään oireiden alkamisajankohta ja -tapa, oireiden esiintyminen ja luonne sekä muut lääketieteelliseen anamneesiin kuuluvat merkittävät tekijät. Samalla selvitetään mahdollisten muiden sairauksien ja muiden hoitoon vaikuttavien tekijöiden merkitys. Osana anamneesia käytetään esitietolomaketta, joka sisältää henkilötietojen ja perusterveyteen liittyvien kysymysten lisäksi potilaan omaa arviota kokemastaan kivusta ja sairauteen liittyvästä haitasta. Mittareina käytetään mm. kipujanaa sekä -piirrosta.

diagnoosi

Suorittamiensa tutkimusten perusteella naprapaatti tekee oman diagnoosinsa potilaan tilasta sekä itsenäisen päätöksen hoidon aloittamisesta tai hoitamatta jättämisestä. Perustehtävänkuvaan kuuluu myös erotusdiagnostisoida ne sairaudet ja ongelmat, jotka eivät ole hoidettavissa naprapat-hoidon menetelmin. Tällöin naprapaatti ohjaa potilaan lääkärikonsultaatioon.

ennaltaehkäisy

Naprapaatti ohjaa potilaitaan aktiiviseen elämäntyyliin, johon tarpeen mukaan sisältyy vahvistavia-, venyttäviä-, mobilisoivia- tai rentouttavia harjoitteita. Naprapaatti tukee potilaitaan myös muissa tarvittavissa elämäntapamuutoksissa tuki- ja liikunta-elinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja pitempiaikaisten hoitotulosten saavut-tamiseksi. Terveyskasvatuksellisessa mielessä naprapaatti opastaa potilaitaan oman vastuun lisäämiseksi potilaan terveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Naprapaatti antaa ergonomista neuvontaa ja opastusta sekä voi toimia osana työpaikkaterveydenhuoltoa. Naprapaatin toiminta on työ- ja toimintakykyä tukevaa, potilaan omaa vastuuta korostavaa ja pyrkii vähentämään terapiariippuvuutta.

Hoidettaessa kroonisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia naprapaatti on usein osana eri terveydenhuollon ammatihenkilöistä muodostuvaa kuntoutusryhmää.

potilasturvallisuus

Tehtävänkuvaan kuuluu olennaisesti potilasturvallisuudesta huolehtiminen. Naprapaatti on koulutuksessaan saanut valmiudet itsenäisesti tutkia- ja hoitaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä tehdä itsenäisiä ratkaisuja potilaan terveydentilaan liittyvissä kysymyksissä. Näin ollen hänellä on myös koulutuksensa perusteella vastuu huolehtia potilasturvallisuudesta, potilasasiakirjojen täyttämisestä ja säilyttämisestä, ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä muista vastuistansa että olla selvillä potilaan oikeuksista.